 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Arvo Kananen – Tuulensuun perustaja | |||||
|
|||||
|
Arvo Kananen in memoriam Arvo Kananen kuoli 9.11.2014 Viitasaarella. Hänen muistokirjoituksensa on luettavissa Helsingin Sanomien Muistot-palstalla ja tämän sivun lopussa. Työura maanviljelijänä ja pankkimiehenä Agrologi, Pihtiputaalla elämäntyönsä pankinjohtajana tehnyt Arvo Kananen on syntyi 30.6.1916 Viitasaaren Pasalan kylässä ja kuoli 9.11.2014 Viitasaaren kaupungissa. Nykyisen Taidetalo Tuulensuun naapurissa sijaitseva synnyintalo Juusola on ollut Kanasten suvun viljelyksessä vuodesta 1881 alkaen. Arvo varttui keskisuuren maatalon toiseksi nuorimpana lapsena Albert ja Amalia Kanasen kuusilapsisessa perheessä. Kansakoulun jälkeen hän oli aluksi töissä kotitilalla opiskellen samaan aikaan kirjeopistossa keskikoulua. Täytettyään 21 vuotta hän lähti jatkamaan opintojaan Oriveden kansankorkeakouluun lukuvuodeksi 1937–1938. Asevelvollisuuden nuori mies suoritti juuri ennen talvisotaa vuonna 1939. Hän toimi Helsingin komennuskomppaniassa sekä lähettinä yleisesikunnassa ja Puolustusministeriössä. Talvisodan aikana korpraaliksi edennyt Kananen toimi lähettiryhmän johtajana Puolustusministeriössä. Vuonna 1942 Syvärin takana Kananen sairastui keuhkotautiin Syvärin takana Juksovassa ja joutui puoleksi vuodeksi sairaalaan. Aluksi tautia hoidettiin Pälksaaren sotasairaalassa. Kananen pääsi muutamiksi kuukausiksi myös Tukholman sotasairaalaan, mikä oli ikimuistoisen hieno kokemus rintamamiehelle. Kymmenen kuukauden toipumisloman jälkeen edessä oli jouluna 1943 paluu armeijaan. Kananen toimi ensin Äänislinnan ilmatorjunnassa, sittemmin mm. Itä-Karjalan metsätoimistossa ja asevarikolla. Siviiliin pääsy oli edessä 1944. Siviiliin palattuaan Kananen palasi jälleen koulunpenkille. Hän valmistui maatalousteknikoksi eli agrologiksi vuonna 1946 Mustialan maamiesopistosta. Seuraavat kaksitoista vuotta agrologi Kananen viljeli maata Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Pankkimiehen ura alkoi Pihtiputaan Säästöpankin johtajana vuonna 1959. Sitä ennen Kananen kävi lukuvuonna 1958–1959 Helsingin Matinkylässä Säästöpankkiopiston suorittaen siellä ylemmän säästöpankkitutkinnon. Säästöpankista Kananen siirtyi vuonna 1963 Pihtiputaan Kansallis-Osake-Pankin johtajaksi. Hän jäi pankista eläkkeelle vuonna 1979. Työelämässä oloaikaan Kanaselle uskottiin useita luottamustoimia. Hän toimi mm. Pihtiputaan Säästöpankin hallituksen puheenjohtajana, Suomen valtion ja Pihtiputaan kunnan verotusasiamiehenä sekä valtion tapaturmatoimiston asiamiehenä ja kiinteistökauppojen vahvistajana. Lisäksi hän on toiminut Rantaloma Oy:n (nyk. Rantasipi) hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuonna 1964. Lukuisat ulkomaanmatkat ovat muokanneet monin tavoin Arvo Kanasen maailmankuvaa ja näkemystä elämästä. 1970- ja 1980-lukujen aikana hän matkusti niin Aasiassa, Euroopan eri maissa ja Afrikassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Aasiassa Kananen on vieraillut kahdesti. Ensimmäinen, vuoden 1971 matka suuntautui Intiaan ja Nepaliin. Toisen matkan pääkohde oli Kiina, jonne matkustettiin vuonna 1976 Neuvostoliiton halki junalla. Junamatka yhteen suuntaan kesti viikon ja perillä oltiin kaksi viikkoa. Vuosien saatossa Euroopassa matkakohteita on ollut useita. Kananen vieraili 1950-luvulla mm. Hollannissa ja vuonna 1973 Islannissa ja Grönlannissa. Kuvataide vei Kanasen syksyllä 1980 ja 1981 kuukaudeksi Pariisiin maalamaan ja tutkimaan taidemuseoiden kokoelmia. Myös Afrikassa Kananen on vieraillut kahdesti. Vuonna 1974 matka suuntautui Itä-Afrikan Keniaan, Tansaniaan, Zambiaan ja Madagaskarin saarelle. Talvella 1979 vuorossa oli Egypti, jossa tuohon aikaan asui tilapäisesti sukulaisperhe. Egyptin matkansa aikana Kananen tutustui Aleksandriassa muutamiin sikäläisiin kuvataiteilijoihin, joiden teoksia hän hankki taidekokoelmaansa. Pohjois-Amerikan matka oli vuorossa vuonna 1988. Pääkohteena olivat Yhdysvaltojen itärannikon suurkaupungit New York ja Washington nähtävyyksineen ja taidekokoelmineen. Kuvataiteesta sisältöä eläkepäiviin Kuvataiteesta Arvo Kananen kiinnostui varsinaisesti vasta keski-iän kynnyksellä. Ensimmäiset taidehankintansa hän teki Hollannissa 1950-luvulla, mutta varsinaisesti oman taidekokoelman systemaattisempi kartuttaminen alkoi 1980-luvulla. 1960-luvulla Arvo Kananen alkoi myös itse harrastaa maalaamista. Harrastelijamaalarin taitojaan hän harjaannutti lomiensa aikana kesäkursseilla. 1980-luvun kuluessa oma taideharrastus kuitenkin jäi sitä mukaan, kun unelma Tuulensuun ateljeetalosta alkoi toteutua. Kanasen omien sanojen mukaan harrastajamaalareiden ja ammattitaiteilijoiden työtä ei pidä sekoittaa toisiinsa. Oman maalausharrastuksensa kautta hän sai huomata, kuinka vaivalloista ja ammattitaitoa vaativaa työtä kuvan tekeminen on. 1980-luvun kuluessa kehittyi ajatus ateljeetalosta, jossa voisivat työskennellä koti- ja ulkomaiset taiteilijat. Paikaksi Kananen valitsi syntymäkotinsa naapurissa olevan Tuulensuun tilan, jossa aikoinaan oli sijainnut torppa. Tilan asuinrakennus oli jossain vaiheessa tuhoutunut tai purettu. Tilan rakennuksista oli jäljellä vanha riihi, joka saisi jäädä myös uuden rakennuksen pihapiiriin. Vuonna 1985 Kananen pyysi oululaista arkkitehti Kimmo Kuismasta laatimaan piirustukset Viitasaaren Pasalan kylään tulevaa ateljeeasuntoa varten. Kaksikerroksinen ateljee rakennettiin paikallisin voimin vuosina 1986–1987. Hirsitalon hirret kaadettiin omista metsistä ja piiluttiin paikan päällä Pasalassa. Ateljeetalo sai myös perinteisen keskisuomalaisen takan, joka muurattiin talon ateljeen yhteyteen. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1988. Tuulensuun tila metsineen on suojelualuetta. Viimeksi Tuulensuun metsiä on hakattu 1950-luvulla. Ajatus Tuulensuun veistospuistosta syntyi vuonna 1985 Hollannissa Otterlossa, jossa Kananen vieraili Rijksmuseum Kröller-Müllerissa ja sen veistospuistossa. Tuulensuun veistospuiston rakentaminen alkoi vuonna 1990. Sitä ennen puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröjer oli laatinut Tuulensuun tilan puisto- ja ranta-alueiden kokonaissuunnitelman. Arvo Kananen päätti 1990-luvun lopulla perustaa Tuulensuun Taidesäätiön. Sen perustamisasiakirjat hyväksyttiin virallisesti kesällä 1999. Säätiöasia julkistettiin saman vuoden syksyllä. Säätiön tarkoituksena on kuvataiteen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen. Se ylläpitää Tuulensuun ateljeetalon toimintaa, jatkaa Tuulensuun taidekokoelman ja veistospuiston kartuttamista ja kehittämistä. Viitasaaren kulttuurilautakunta myönsi Arvo Kanaselle 5.12.1988 Porthan-palkinnon, Keski-Suomen taidetoimikunta 22.10.1999 Vuoden kulttuuriteko -palkinnon. Viitasaaren Rotary -klubi palkitsi Kanasen 23.1.2001. Tuulensuun perustaja on ollut Jyväskylän Taiteilijaseuran kunniajäsen maaliskuun 20. päivästä 1997 alkaen. Arvo Kanasen mielestä työvuosina hänellä ei ollut tarpeeksi aikaa filosofisille pohdinnoille, mikä teki elämästä aika ajoin painostavan. Tuttavapiiriin ei juuri kuulunut ihmisiä, joita filosofia tai taide olisivat kiinnostaneet. Aikoinaan taiteeseen tutustuminen toi uudenlaista, merkityksellistä sisältöä Arvo Kanasen elämään. Sittemmin se tarjosi myös mahdollisuuden tehdä sellaista työtä, jota Kananen arvostaa ja, jonka hän uskoo elämässä olevan pysyvää. Arvo Kanasen mukaan taiteen tehtävä ja tavoite on auttaa maailman hahmottamisessa, herätellä ihmisiä ajattelemaan, tuntemaan ja kokemaan elämää aiemmasta poikkeavalla tavoin. Hänelle taide merkitsee siltaa ihmisten välillä, sillä taideteos on viesti ihmiseltä toiselle. Arvo Kananen in memoriam
Pankinjohtaja, taidemesenaatti Arvo Kananen kuoli 9. marraskuuta 2014 Viitasaarella. Hän oli 98-vuotias, syntynyt 30.6.1916 Viitasaaren Pasalassa. Pankkiuran jälkeen Kananen keskittyi eläkevuosikymmeninään kulttuurimatkailuun sekä taiteen ja filosofian maailmaan. Matkat suuntautuivat Eurooppaan, Kaukoitään, Afrikkaan ja Yhdysvaltoihin. Oman maalausharrastuksen kautta kuvataiteen tukemisesta ja edistämisestä tuli läheinen asia. Kananen rakennutti Pasalaan lapsuuskotinsa Juusolan torpan entisille maille ateljeetalo Tuulensuun ja perusti ulkomaisten esikuvien mukaan Tuulensuuhun myös yleisölle avoimen veistospuiston, jossa on veistokset kuudelta suomalaiselta kuvanveistäjältä Hannu Sireniltä, Carolus Enckelliltä, Veikko Hirvimäeltä, Martti Aihalta, Pekka Jylhältä ja Radoslaw Grytalta. Kahdenkymmenenkuuden toimintavuoden aikana Tuulensuun ateljeessa on vieraillut lähes Arvo Kananen syntyi maanviljelijäperheeseen Kolimajärven rannalle. Tiedonjanoinen poika kävi 1920-luvulla kansakoulun ja opiskeli kirjeopistossa keskikoulua. Opinnot jatkuivat kansankorkeakoulussa. Ikäryhmänsä mukaisesti sotavuodet merkitsivät myös armeijapalvelusta. Sodan jälkeen Kananen valmistui Mustialan maamiesopistosta agrologiksi 1946. Seuraavat kaksitoista vuotta hän toimi maanviljelijänä Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Kanasen parikymmentä vuotta kestänyt pankinjohtajan ura alkoi 1959 Pihtiputaan Säästöpankissa ja jatkui vuodesta 1963 Pihtiputaan KOP:ssa. Kanasella oli useita luottamustoimia. Hän oli mm. Rantaloma Oy:n (Rantasipi) hallituksen jäsen ja toimi jonkin aikaa myös yrityksen hallituksen varapuheenjohtajana. Kananen debytoi esikoiskirjailijana vuonna 2000 julkaisemalla omaelämäkerrallisen Tuulensuun tarinoita. Läpi elämänsä hän luki paljon. Erityiskiinnostuksen kohteita olivat klassinen kirjallisuus, filosofia, eri uskonnot ja tähtitietiede. Arvo Kananen pohti elämän perimmäisiä kysymyksiä. Taiteen tehtävä oli hänen mukaansa auttaa ihmistä maailman hahmottamisessa, herätellä ajattelemaan, tuntemaan ja kokemaan elämää uudella tavalla. Taide on myös viesti ihmiseltä toiselle ja silta ihmisten välillä. Elämännäkemyksensä hän kiteytti lauseeseen: ”Täydellinen totuus on liian suuri ihmiselle, Marjo-Riitta Simpanen Kirjoittaja on Tuulensuun Taidesäätiön hallituksen varapuheenjohtaja Muistokirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomien Muistot-palstalla: |
|||||
