Arvo Kanasen tietojen mukaan Tuulensuussa oli 1880-luvulla asunut kansanparantaja-selvännäkijä Lauri Niskanen. Myöhemmin 1920-luvulla Tuulensuuta asuttivat Ville ja Lempi. Lempi kertoi Arvolle, että Tuulensuussa heidän aikanaan kummitteli. Samaa ovat puhueet myös monet pasalalaiset. Sittemmin Tuulensuun kummitukset ovat jääneet historiaan - vai ovatko?
Sillä niin vai kävi, että 1950-luvulla Tuulensuun kummitus ilmestyi unessa myös Arvolle. Kyse oli tontusta, joka tuli kertomaan riihen lattialle nukahtaneelle Arvolle mielipiteensä Tuulensuun kohtalosta. Tuulensuun tontun ensitapaaminen ei ollut Arvolle lainkaan miellyttävä kokemus. Puolitoistametrinen, pitkäpartainen, kurttukasvoinen, ilman kenkiä kulkeva tonttu oli ylimielinen ja torui Arvoa saamattomaksi.
Arvon mukaan tonttu valitti vanhan miehen narisevalla äänellä, että Tuulensuuhun pitäisi saada kunnollinen rakennus. Tonttu ei enää halunnut värjötellä riihen kylmissä nurkissa.
Arvo oli huomauttanut tontulle ajatelleensa kyllä asiaa, mutta kun hänellä oli ollut muita kiireitä. Tähän tonttu oli todennut ykskantaan, että Arvo yleensä ajatteli liikaa, eikä siksi saa mitään toimeksi.
Tuulensuun tonttua on ilmeisesti siis kiittäminen Tuulensuun olemassaolosta. Kenenkään ei tarvitse myöskään olla ypöyksin Tuulensuun rauhassa - ei veistospuiston vieraiden eikä ateljeen asukkaiden, ei myöskään Tuulensuun tontun.
