Muinaisaikaa
Järkiniemi ja Pasala ovat hyvin kivikkoista seutua. Isoja jääkauden aikaisia, tuolloin seudulle kulkeutuneita siirtolohkareita on paljon. Paikoin maastokin saattaa olla vaikeakulkuista, kuten esimerkiksi Tuulensuun ateljeetalon ja Kyyhkysvuoren välisellä alueella.
Tuulensuussa suuria kivia on käytetty materiaalina veistoksissa Omatunto, Jäljet ja Kohtaaminen. Kuhalanlahdessa lähellä Tuulensuun rantaa oleva ns. Arvon saari on keinotekoinen. Siihen on upotettu valtaisa määrä Järkiniementien tilinjauksesta esiin nousseita kivenjärkäleitä.
Seutukunnan vanhin asutus löytyy Kolima-järven pohjoispäästä Pihtiputaalta, jossa oli asutusta jo 5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Tuolloin vielä pohjoisen Keski-Suomen vedet laskivat Pohjanlahteen, eivät etelään kuten nykyisin.
Pasalan kylän itäpuolella Koliman eteläpäässä virtaa Kärnän koski, joka on yksi Viitasaaren lohikoskista Huopanan ja Keihärin ohella. Kärnällä on merkityksellinen historia, sillä vuonna 1323 solmitussa Pähkinäsaaren rauhassa se on merkitty Ruotsin ja Novgorodin rajajoeksi. Raja jatkui Kolimaa pitkin Pihtiputaalle pohjoiseen ja sieltä edelleen Pohjanlahteen. Tarkkaa rajalinjaa ei koskaan piirretty karttoihin, koska karttoja ei tuohon aikaan ollut.
Järkiniemi ja nykyinen Pasala olivat vuosisatoja eränkäyntialuetta. Niillä metsästivät ja kalastivat hämäläiset eränkävijät. Ensimmäisiä pysyvämpiä asukkaita seutukunnalle tuli Ruotsin vallan aikana 1500-luvullaja he olivat savolaisia kaskiviljelijöitä
Pasala
Tuulensuun ateljeetalo sijaitsee Koliman-järven ympäröimässä Järkiniemessä Viitasaaren Pasalan kylässä. Seudulla on ollut asutusta ainakin niin kauan kuin Suomessa on pidetty henkikirjoja eli 1600-luvulta lähtien. Tuulensuu oli ensin Kuhalanlahden toisella puolella olevan Kuhalan torppa, joka myytiin Juusolan tilan kaupan yhteydessä Kanasen suvulle. Tuulensuun paikalla lienee asuttu 1830-luvulta lähtien.
Arvo Kananen peri Tuulensuun torpan ja sen maat. Vanhan torpan rakennukset on purettu pois, vain riihi on jäljellä. 1960-luvun alussa Tuulensuuhun rakennettiin kesähuvilla, joka sekin sittemmin purettiin.
Nykyisin Pasalassa toimii yksi suuri karjatila, muutamia maatiloja sekä pienasutusta ja Koliman rannoilla on kymmeniä kesämökkejä. Pasala-Viitakankaan kylätalo toimii kesäisin aktiivisesti. Kylätalon vieressä on viime vuosina kesäsesonkien aikana toiminut kahvila ja galleria.
Oli täällä ennenkin taiteilijoita
Kuvataide-elämä Viitasaarella virisi yli sata vuotta sitten, kun suomalaiset taiteilijat hakeutuivat maalle maalatakseen kotimaan luontoa ja ihmisiä. Syynä siihen, että kansallisromantiikan hengessä työskennelleet taiteilijat löysivät tiensä Viitasaarelle oli se, että paikkakunnalla vaikutti kansallisista sivistyspyrinnöistä kiinnostunutta säätyläistöä ja kansansivistysväkeä, joilla oli vilkkaita yhteyksiä eri puolille Suomea, muun muassa Helsinkiin.
Kuvataiteesta kiinnostunutta väkeä löytyi 1900-luvun alussa ainakin Kaliman perheen asuttamasta Penttilän pappilasta, lääkäri Sonckin Vuorelasta ja Pasalasta kansakoulunopettaja Etelämäen asuttamalta Koliman kansakoululta (nykyinen Koliman leirikeskus).
Sjöström Penttilän pappilassa
Kaksi ensimmäistä Viitasaarelle saapunutta kuvataiteilijaa olivat muotokuvamaalarina tunnettu Wilho Sjöström (1873-1944) ja Jyväskylän seminaarista ensin kansakoulunopettajaksi valmistunut ja myöhemmin kuvataiteilijaksi kouluttautunut taidemaalari S[igfrid] A[ugust] Keinänen (1841-1914). Sjöströmin ja Keinäsen Viitasaari-vierailut ajoittuvat vuosiin 1901-1902.
Keinänen maalasi Viitasaarella ainakin öljyvärimaalaukset Järvimaisema illansuussa ja Pappilan tuulimylly (1902), johon on ikuistettu maisema nykyisen Viitasaaren kaupungintalon takaa.
Erään tiedon mukaan Sjöströmin kanssa samaan aikaan Viitasaarella olisivat vierailleet joko vuonna 1901 tai 1902 myös taidemaalari Axel Gallén (vuodesta 1906 Akseli Gallen-Kallela, 1865-1931) sekä suomalaisesta kansankulttuurista kiinnostunut ruotsalainen taidemaalari, huonekalusuunnittelija ja kuvittaja kreivi Louis Sparre (1863-1964). Gallén kävi Viitasaarella myös myöhemmin, vuonna 1917.
Vuosisadan alun taiteilijoista Wilho Sjöströmin siteet Viitasaarelle olivat lujimmat. Hän ei vain pistäytynyt vaan asui ja työskenteli pitkiä aikoja paikkakunnalla. 1900-luvun alussa tuttuja paikkoja Sjöströmille olivat kirkonkylän lisäksi Kymönkoski ja kirkonkylän taloista ainakin Penttilän pappila, Kähärä ja kunnanlääkäri Johan Sonckin Vuorela, jonka oli suunnitellut hänen veljensä arkkitehti Lars Sonck. (Vuorelantie 2).
Taidehistorian kirjoituksen mukaan Viitasaaren ajasta muodotui Wilho Sjöströmille uran ensimmäinen merkittävä etappi, sillä hän voitti vuonna 1903 ensimmäisen palkinnon Valtion maisemamaalauskilpailussa Viitasaarella vuonna 1902 maalaamallaan öljyväriteoksella Pilvinen päivä. Maalaus kuuluu nykyisin Ateneumin taidekokoelmiin.
Sjöström vieraili usein Penttilän pappilassa, jonne hän asettui asumaan vuonna 1917. Taiteilijan toinen aviopuoliso oli paikallisen kappalaisen Emil Kaliman (aik. Landgrén, Laukkanen) Vieno-tytär. Vaimonsa kotipaikan vuoksi taiteilija työskenteli jatkossakin Viitasaarella. 1920-luvulta lähtien hän maalasi aiheita muun muassa Keihärinkoskelta. Taiteilija kuoli Viitasaarella vuonna 1944.
Kansalliskirjailija Juhani Ahon (Hannes Brofeldt) puoliso taidemaalari ja kuvittaja Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) vieraili miehensä mukana Viitasaarella ainakin vuonna 1907. Juhani Aho oli innokas perhokalastaja, joka kävi keväällä ja syksyllä Huopanankoskella pyytämässä lohia, mullosia.
Pasalan ensimmäiset taiteilijat
Vuosina 1907 ja 1909 Viitasaarella työskenteli vuori Suomen Taideyhdistyksen koulusta vasta valmistunut taidemaalari Yrjö Paananen (1886-1910), jonka isä oli kotoisin Viitasaarelta. Yrjö Paanasen taiteilijan ura jäi kesken, sillä hän kuoli vain 24-vuotiaana.
Ilmeisesti Yrjö Paanasen mukana vuonna 1907 paikkakunnalle saapui taidemaalari Yrjö Ollila (1887-1932). Hän työskenteli samalla kylälla Pasalassa, jossa sijaitsee nykyisin Tuulensuun ateljeetalo ja veistospuisto. Ollilan tiedetään maalanneen muuan muassa henkilöaiheita erään pasalalaisen talon sisäoviin. Maalaukset on päivätty vuodelle 1907.
Myös oululainen taidemaalari, akvarellistina tunnettu Juho Mäkelä (1885-1943) työskenteli Pasalassa. Hän asui vuonna 1912 Koliman kansakoululla, jossa nykyisin toimii Koliman leirikeskus. Mäkelän kanssa Pasalassa lienee vuonna 1912 ollut myös Yrjö Ollila, joka palasi Pasalan naapurikylään Kärnään myös vuonna 1916 ja maalasi siellä henkilö- ja koskiaiheita.
Juho Mäkelän vierailun isäntänä toimi kansakoulun opettaja ja kansanedustaja Juho Etelämäki. Etelämäki oli monipuolinen aikansa kulttuurivaikuttaja, joka ominta alaa oli kansansivistystyö
. Etelämäki toimi vuosina 1893-1916 Koliman kansakoulun opettajana, ja osan tuosta ajasta hän oli valtiopäivämies. Etelämäki oli valittu eduskuntaan sosiaalidemokraattisen puolueen riveistä vuosiksi 1909-1913. Sittemmin hän vetäytyi politiikasta. Myöhemmin Etelämäki ilmoitti harrastustukseen "Raamatun arvovallan puolustuksen" ja julkaisi kirjasen Avioliiton käsitys.
Etelämäki muistetaan Viitasaarella kansansivistysaatteen innoittamana keräilijänä, jota taideteosten ohella kiinnostivat esihistorialliset esineet ja erilaiset kansanomaiset arkipäivän tarvekalut. Häntä voitaneen luonnehtia Viitasaaren ensimmäiseksi museomieheksi, sillä Koliman kansakoululla oli pysyvä "museonäyttely", josta tosin ei jälkipolville ole säilynyt tarkempia tietoja.
Enckell, Snellman ja Järnefelt
Myös taidemaalari ja -graafikko Magnus Enckellin (1870-1925) tiedetään työskennelleen jonkin aikaa Viitasaarella 1910-luvun puolivälissä. Hänen tarkempi asuinpaikkansa ei ole tiedossa.
Vuonna 1928 taidemaalari Eero Snellman (1890-1951) ikuisti teoksiinsa Kiminginkylän maisemia. Samana vuonna paikkakunnalla työskenteli myös nuori Aale Hakava (vuoteen 1933 Hagberg, 1909-1995). Taidemaalari Eero Järnefeltin (1863-1937) tiedetään poikenneen Viitasaarella vuonna 1931.
Helny Tigerstedt
Viitasaarella syntynyt taidemaalari Helny Tigerstedt (1888-1867) oli paikkallisen kappalainen Emil Kaliman tytär ja Wilho Sjöströmin vaimon sisko. Tigerstedt maalasi muotokuvia, maisemia ja asetelmia. Hän oli opiskellut kuvataiteita Helsingin yliopiston piirustusalilla Eero Järnefeltin johdolla ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Tigerstedtin ulkomaisia opintokaupunkeja olivat Tukholma, Berliini ja Pariisi.
Marjo-Riitta Simpanen
*******
Arkkitehti Lars Sonckin Vuorela
Vuorelan esite 1.0
Viitasaaren keskusta, Hakkarilantie